Tarvitsetko henkilökohtaisen avustajan?







Olen kiitollinen, että olen voinut tehdä töitä henkilökohtaisena avustajana, se on rikastuttanut minua ihmisenä ajattelemaan vammaisten ja sairastuneiden ihmisten jokapäiväistä selviytymisen tarinoita toivon että näillä blogeilla olisi apua lukijoille. Luonnollisesti kun on kauan tätä työtä tehnyt tulee automaattisesti vertailtua millaista on olla töissä yksityisellä työnantajalla, että yksityisyrittäjän palveluksessa, on ollut hieno kokemus näiden vuosien aikana huomata mitkä ne ovat. On tullut ihmisiä kysymään minulta niistä eroista ja minkälaisia kokemuksia minulla on ollut eri työnantajista.
 
Työskennellä yksityisellä työnantajalla vai yrittäjän palvelussa?
 
Kun työskentelee yksityisellä työnantajalla;
 

  • Vammainen/sairastunut täytyy osata lakipykäliä esim. työehtosopimusten sisältöä ym.
  • Vammaisella/sairastuneella on sama vastuu kuin yksityisyrittäjällä.
  • Ongelmatilanteet ratkaistaan työnantajan ja avustajan kesken.
  • Sairauden/vamman vuoksi voi olla todella haastavaa olla työnantaja mutta jotkut selviävät siitä ja pitävät siitä roolista.      
  • Palkka on matala. Minulla on ollut 3 vuotta 9,68€/tunti ja on edelleen sama palkka. Lukuun ottamatta Heta- liiton jäsenillä on palkkaluokat hieman korkeampia.

 
Kun työskentelee yksityisyrittäjällä
;
 

  • Osaavat lakipykälät ym.
  • Yritys kantaa työnantajan vastuun.
  • Ongelmatilanteissa vammainen/sairastunut että avustaja voivat kertoa työpaikka ongelmistaan ja keskenään ratkaista ongelmat.
  • Ei ole puhelinaikoja eikä tarvise jäädä jonottamaan.     
  • Luo turvallisuuden tunteen avustajalle, kun kaikki asiat toimivat hyvin.        
  • Palkka on huomattavasti parempi.       
  • Kouluttaa työntekijöitä säännöllisin väliajoin.
  • Avustettavat ja avustajat kokoontuvat ruokailemaan yhdessä esim. tarjotaan jouluruoan
  • Kehittää yhdessäoloa avustettavien ja avustajien hyvinvointia tarjoavat 2 kertaa vuodessa kivoja tapahtumia.

 
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että minulle oli helpompaa olla töissä yksityisellä yrittäjällä, kun yksityisellä työnantajalla. Se toi minulle turvallisuutta kaiken tavoin, tiesin heti minne palautan tuntiraportit, ongelmatilanteissa ratkaistiin kaikkien eduksi, kysymyksiin sain nopeasti vastauksia. Ei tarvinnut huolehtia puhelinajoista.

 
Toivotan hyvää kevättä kaikille tasapuolisesti 


Kuka Leena on?

Leena on 51-vuotias, henkilökohtainen avustaja ja neljän lapsen äiti.
Hän on ammatiltaan ruokataloudenhoitaja ja kotityöpalvelutyntekjiä.
Työkokemusta hänellä on keittiötyöstä, siivouksesta ja myyjän työstä.
Viimeiset 13 vuotta hän on ollut henkilökohtainen avustaja.

Uusimmat jutut

Tarvitsetko sinä henkilökohtaisen avustajan?

Tai soita: 040-5377652

Lue koko artikkeli »








Eroja Suomen ja Ruotsin henkilökohtaisessa avustamisessa minun kokemusten mukaan
 
Olen työskennellyt 13 vuotta henkilökohtaisena avustajana Suomessa sekä Ruotsissa.
Yksi merkittävän suuri ero mihin törmätään nykypäivänä Suomessa sekä Ruotsissa on että Ruotsissa myönnetään suurempia tuntimääriä henkilökohtaisessa avustamisessa kuin Suomessa.

Esim. Olin Suomessa töissä eräällä asiakkaalla jolla oli 160h/kk:a. (suuri tuntimäärä Suomessa) ja Ruotsissa olen ollut töissä asiakkaille joilla on ollut yli 700 h/kk:a (tuntimäärä on jopa Ruotsissa suuri).

Silloin kun Ruotsissa on tuntimäärät suuret ja kyseessä on avustaminen niin se antaa täysin erilaiset mahdollisuudet henkilökohtaista apua tarvitsevalle. Ruotsissa voidaan mahdollisesti myös myöntää ns. kaksinkertainen henkilöstö, joka tarkoittaa että sinulla voi olla kaksi avustajaa auttamassa samanaikaisesti. Oikeuden kahdesta avustajasta samaan aikaan riippuu avuntarpeesta. Voi olla sairaus joka vaati että on kaksi avustaja samaan aikaan.
 

Tässä on lista asioista jotka eroavat toisistaan suomessa sekä ruotsissa:
 
Suomessa;

  • Oikeus henkilökohtaiseen avustamiseen ei ole ikärajaa, iäkkäämpi vammainen/sairastunut voi saada henkilökohtaista apua riippuen sairaudesta tai vammasta
  • Vammainen/sairastunut täytyy osata kommunikoida ja kertoa miten hän haluaa henkilökohtaisen avun järjestämisen
  • Myönnetään vähemmän tunteja avustamiseen kuin Ruotsissa.
  • Ei ole mahdollista saada yöksi henkilökohtaista apua On huomattavasti vaikeampaa saada henkilökohtaista apua yöksi.

 
Ruotsissa;

  • Oikeus henkilökohtaisen avustamisen ikäraja on alle 65 vuotta.
  • Vaikeasti vammaisella on oikeus saada henkilökohtaista apua vaikka ei osaisi kommunikoida
  • Myönnetyssä päätöksessä on useita tunteja
  • Mahdollista saada yöksi henkilökohtaista apua

 
Olen sitä mieltä, että vieläkin tänä päivänä henkilökohtainen avustaminen näyttää paremmalta Ruotsissa kuin suomessa, vaikka on edetty jonkin verran siitä ensimmäisestä työpäivästäni henkilökohtaisena avustajana. Lyhyesti kerrottuna Ruotsin paras puoli on isommat tuntimäärät ja Suomen on että avustamisen saaminen on ikärajaton.


Kuka Leena on?

Leena on 51-vuotias, henkilökohtainen avustaja ja neljän lapsen äiti.
Hän on ammatiltaan ruokataloudenhoitaja ja kotityöpalvelutyntekjiä.
Työkokemusta hänellä on keittiötyöstä, siivouksesta ja myyjän työstä.
Viimeiset 13 vuotta hän on ollut henkilökohtainen avustaja.

Uusimmat jutut

Tarvitsetko sinä henkilökohtaisen avustajan?

Tai soita: 040-53 77 652

Lue koko artikkeli »









Avustajan työtehtävien määrittely

Joskus voi olla vaikea määritellä mitkä työtehtävät kuuluvat henkilökohtaisen avustajan työhön. Henkilökohtaisen avustajan tarkoitus on auttaa asiakasta niissä päivittäisissä toimissa jota hän ei itse enää kykene suorittamaan. On aina tärkeätä muistaa, että vammaista kannattaa kannustaa tekemään ”jotain” kykyjensä mukaan. Terveydentilasta riippuen tämä voi monesti olla hieman vaikeata. Avustajan on hyvä tietää, että jos hän tekee vammaisen puolestaan kaikki työt, niin siinä voi helposti tehdä haittaa vammaiselle ja hän voi helposti luovuttaa tai turhautua eikä haluaa edes yrittää tehdä asioita, joita hän kykenee tekemään.

 
Tärkein on, että työt tehdään avustettavan kanssa yhdessä.
 
Henkilökohtaisen avustajan työtä tehdään esim. asiakkaan kotona, kodin ulkopuolella, harrastuksissa, työpaikalla tai kouluissa.
 
Henkilökohtaisen avustajan työ ei ole hoivaamista tai hoitamista.
 
Henkilökohtaisen avustajan työtehtäviin voi sisältyä:

  • Siivousta
  • Asiointia
  • Ruoanlaittoa
  • Avustaminen peseytymisessä
  • Pukeutumisessa
  • Wc-käynneissä
  • Kommunikoinnissa.
  • ym

 
Jos asiakas esim. osallistuu tapahtumiin tai harrastuksiin hän voi ottaa avustajan mukaan.
 
Vammainen tai sairastunut määrittelee itse työtehtävät, kykyjensä mukaan.
 
Ulkoileminen asiakkaan kanssa

 
Asiakkaan kanssa ulkoillessaan pitää aina muistaa, että kiirettä ei kannata pitää. Nyt kun kevät on parhaimmillaan niin kannattaa olla mahdollisimman paljon ulkona, jos vain asiakas tahtoo ja terveydentila suo sen. Ketään ei tietenkään voi pakottaa ulos mutta ainahan sitä voi ehdottaa. Jotta saa työsuhteen toimimaan niin tärkein on, että kemiat toimivat hyvin yhteen ja kunnioitusta molemmin puolin.
 
Tähän lopuksi kerron, että vammaisella tai sairastuneella on aina itsemääräämisoikeus ja sen pitää avustajan kunnioittaa.

 


Kuka Leena on?

Leena on 51-vuotias, henkilökohtainen avustaja ja neljän lapsen äiti.
Hän on ammatiltaan ruokataloudenhoitaja ja kotityöpalvelutyöntekjiä.
Työkokemusta hänellä on keittiötyöstä, siivouksesta ja myyjän työstä.
Viimeiset 13 vuotta hän on ollut henkilökohtainen avustaja.

Tarvitsetko sinä henkilökohtaisen avustajan?

Tai soita: 040-53 77 652
Lue koko artikkeli »



Paniikki uusien olosuhteiden vuoksi

Minun kolmentoista vuoden aikana, henkilökohtaisena avustajana on useassa tapauksessa käynyt niin että vammaisen tai sairastuneen omaiset ei oikein tiedä miten käsitellä uusia olosuhteita ja useassa tapauksessa jopa joutuvat paniikkiin muutoksien vuoksi. Kysymyksiä on useasti monta, ja oppimista paljon. Useasti yksi suurimmista peloista on, että sairastunut/vammautunut- henkilö joutuu laitoshoitoon.

Esimerkki tapaus jossa minun kokemuksesta omaisella voi tulla kauhea paniikki:

 
Kun puoliso on sairastunut tai vammautunut eikä enää pärjää yksin kodinomaisista tehtävistään, tässä tapauksessa omaisen pelko, että puoliso ei saa tarpeeksi apua ja joutuu laitoshoitoon voi kasvaa niin suureksi, että omainen jopa sanoo irti työnsä, laitoshoidon estämistä varten.
 

Oletko sinä joskus kokenut tämän näköistä tapausta?


Näin ei onneksi tarvitse olla:

Apua on (melkein) aina saatavana ja työtä ei onneksi useimmassa tapauksessa tarvitse sanoa irti.

Mutta yksi asia on tietysti pakko muistaa, että apua on saatavana mutta monesti läheiset tai vammainen/sairastunut, joutuu tekemään paljon töitä ennen kuin avun saaminen toteutuu.

Tässä on lista mistä on hyvä alkaa hakemaan apua ja neuvoja:

 

  • Sairaalan sosiaalityöntekijät
  • Vammaispalvelun ja henkilökohtaista apua tarjoavat yritykset
  • Netistä (www.thl.fi, www.vammaisforuumi.fi ja tietysti www.google.fi)
  • Kunnan vanhus- ja vammaispalvelut

Onhan se aivan ihana sairastuneelle tai vammaiselle että hän saa asua omassa kodissaan omaan perheen kanssa.

Oikein hyvää kevään jatkoa kaikille lukijoille!


Kuka Leena on?

Leena on 51-vuotias, henkilökohtainen avustaja ja neljän lapsen äiti.
Hän on ammatiltaan ruokataloudenhoitaja ja kotityöpalvelutyöntekjiä.
Työkokemusta hänellä on keittiötyöstä, siivouksesta ja myyjän työstä.
Viimeiset 13 vuotta hän on ollut henkilökohtainen avustaja.

Tarvitsetko henkilökohtaisen avustajan?

Tai soita: 040-53 77 652

Lue koko artikkeli »

Tarvitsetko Henkilökohtaisen Avustajan?


Parkinsonin tauti on parantumaton ja hitaasti etenevä neurologinen sairaus. Parkinsonin taudin oireita ovat lepovapina, liikkeiden hitaus, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Parkinsonin tautia esiintyy hieman useammin miehillä kuin naisilla. Taudin syytä ei vielä tiedetä, eikä sille ole parantavaa hoitoa. Oireita voidaan kuitenkin hoitaa lääkkeillä ja kuntoutuksella. Parkinsonin tautia sairastaa Suomessa yli 14 000 ihmistä.

1. Keski- ja vanhuusiän etenevä liikehäiriösairaus
 
Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, joka saa alkunsa, kun asennon-, liikkeiden- ja tasapainon säätelyyn osallistuvat aivoissa olevat hermosolut alkavat hiljalleen tuhoutua.
Taudin tyypillisimpiin oireisiin kuuluvat lepovapina, liikkeiden hitaus, lihasjäykkyys, hitaus aloittaa tahdonalainen liike sekä liikkeiden nopeuden ja laajuuden väheneminen liikkeitä toistettaessa. Parkinsonin taudin oireita voidaan nykylääkityksellä usein melko hyvin hallita.
Taudin oireet johtuvat mustan tumakkeen solukadosta, josta aiheutuu dopamiinin väheneminen aivoissa. Mitä enemmän hermosoluja tuhoutuu aivoissa, sitä vähemmän keskushermoston välittäjäainetta dopamiinia on, minkä seurauksena Parkinsonin taudin oireet taas lisääntyvät. Solujen tuhoutuminen on etenevää ja toistaiseksi sitä ei ole pystytty hoidoilla pysäyttämään. Normaalissakin vanhenemisessa tapahtuu samanlaista solujen vähittäistä tuhoutumista, Parkinsonin taudissa tuhoutuminen vain alkaa aikaisemmin ja on tavallista voimakkaampaa.
 
Parkinsonin taudin aiheuttajaa ei tiedetä, lukuisista tutkimuksista huolimatta. Erilaisia ympäristötekijöitä on tutkittu, mutta mitään selvää syytä ei ole voitu osoittaa taudin aiheuttajaksi. Tauti ei ole selvästi perinnöllinen, vaikka sairastumiseen saattaa liittyä perinnällinen alttius. On epätodennäköistä, että potilaan lapset sairastuisivat vanhempansa Parkinsonin tautiin. Parkinsonin tauti on kohtalaisen yleinen sairaus. Useimmille Parkinsonin tauti kehittyy 50-80-vuotiaana.

2. Diagnosointi
 
Parkinsonin tauti on todennäköinen jos potilaalla on kaksi kolmesta taudin pääoireista; lepovapina, lihasjäykkyys ja liikkeiden hidastuminen. Parkinsonin taudin diagnoosi perustuu aina lääkärin tekemään haastatteluun ja neurologiseen tutkimukseen. Tautia ei voida diagnosoida yksinkertaisilla laboratoriokokeilla kuten verikokeilla. Diagnosointi ei ole aina helppoa, minkä vuoksi potilas lähetetään tautia epäiltäessä neurologin tutkittavaksi. Lääkärintutkimusten tueksi voidaan kuitenkin tehdä täydentäviä tutkimuksia, kuten aivojen kuvantamistutkimus (esimerkiksi magneettikuvaus). Diagnoosi on tärkeä tehdä huolellisesti, sillä Parkinsonin tauti on jatkuvaa lääkitystä vaativa elinikäinen sairaus.

3. Oireet
 
Parkinsonin taudin oireiden painottuminen ja niiden aiheuttamat haitat ovat jokaisella potilaalla erilaisia. Usein taudin oireet alkavat toisen puolen jalasta tai kädestä ja etenevät kunnes ne kuukausien tai vuosien aikana muuttuvat molemminpuolisiksi. Oireet kuitenkin vaihtelevat, sillä solutuho aivoissa tapahtuu epätasaisesti. Taudin yhteydessä esiintyy usein lepovapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hitautta. Potilaalla saattaa myös ilmaantua erilaisia autonomisen hermoston häiriöitä ja tasapainovaikeuksia. Parkinsonin hallitsevina oireina ovat liikuntakyvyn vaikeuttamista aiheuttavat oireet, mutta taudin yhteydessä voi esiintyä tiedollisten toimintojen ja tunne-elämän häiriöitä, kuten tunneherkkyyden lisääntymistä, aloitekyvyn heikkenemistä, masennustaipumusta ja ajatusten hidastumista. 

4. Liikunta ja lääkehoito
 
Parkinsonin tautia sairastavalle liikunta on erityisen tärkeää toimintakyvyn ylläpitäjä. Säännöllinen liikunta ja venytys- ja rentoutusharjoitukset on erittäin hyvä sisällyttää potilaan päivittäiseen elämään. Kaikki liikunta, imuroinnista voimisteluun, on tärkeää. Liikunnan määrä ja sen muodot on hyvä oman hyvinvoinnin kannalta kokeilemalla itselle etsiä. Liikkumisen lisäksi on myös levolle hyvä jättää riittävästi aikaa. Usein voi olla parempi tehdä muutama pieni kävelylenkki kuin yksi pitkä, jonka aikana voi ehtiä väsähtämään perusteellisesti.
Kaikki on kuitenkin yksilöllistä.
 
Parkinsonin taudin alkuvaiheessa liikunnaksi riittää usein voimistelu ja myöhemmin voi fysioterapia olla tarpeellista ottaa mukaan muun liikunnan ohelle. Fysioterapialla voidaan lievittää jäykkyyden aiheuttamia kipuja ja lihaskireyksiä ja näin päivittäisistä toiminnoista selviytymistä voidaan parantaa.
Sauvakävely, uiminen ja allasvoimistelu sopivat monelle. Kuntosaliharjoitukset sopivat lihasvoimien parantamiseksi, sopivan harjoitusohjelman voi laatia fysioterapeutti.
Erilaisia säännöllisesti kokoontuvia voimisteluryhmiä löytyy Parkinson-potilaille monia. Liikunnallisen hyödyn lisäksi on kotoa lähtemisestä ja muiden tapaamisesta hyötyä, sillä se virkistää mieltä, mikä taas parantaa toimintakykyä.
 
Parkinsonin tautiin sairastuminen tarkoittaa sitä, että potilas joutuu todennäköisesti käyttämään säännöllistä lääkitystä koko elämänsä ajan. Nykylääkkeillä taudin oireita voidaan lievittää usein varsin hyvin. Lääkkeet eivät kuitenkaan paranna tautia eivätkä estä sen etenemistä. Annettavan lääkehoidon on tarkoitus pitää tiedon kulku hermosoluissa mahdollisimman normaalina. Lääkehoito aloitetaan hitaasti lääkeannosta nostaen, yleensä sitä vahvistaen ajan myötä asteittain. Lääkehoito on aina yksilöllinen ja sen kanssa tehdyt mahdolliset muutokset voivat olla eri potilailla hyvinkin erilaisia. Lääkehoito vaatii erityisen tarkkaa lääkärin seurantaa yksilöllisten oireiden ja lääkkeiden vaikutusten sekä lääkkeiden hankalienkin sivuvaikutuksien takia. Tavallisimpia Parkinsonin taudin oireiden lievitykseen käytettyjä lääkkeitä ovat levodopa, joka suurentaa aivojen dopamiinipitoisuutta, eri dopamiiniagonistit, joita käytetään yleensä alle 60-vuotiaiden ensisijaislääkkeenä sekä MAO-B-entsyymiestäjät, joita voidaan käyttää taudin alkuvaiheessa tai yhdistettynä muihin Parkinsonin taudin lääkkeisiin.

5. Muut hoitokeinot ja taudin ehkäisy

 
Parkinsonin taudin lääkehoito on kehittynyt noin 30 vuoden aikana valtavasti. Lääketutkimuksia ja lääkkeiden kehittelyä tehdään kokoajan eri puolilla maailmaa. Täten kehitys ja hoitomahdollisuudet paranevat kokoajan. Markkinoille on tulossa erilaisia, vielä tutkimuskäytössä olevia lääkkeitä.
 
Parkinsonin taudin hoidossa oleva kirurginen hoitomenetelmä on nykyisin syväaivostimulaatio eli DBS, jonka tarkoitus on vähentää tahattomia liikeitä sekä jäykkyyttä. Neurokirurgian tai neurologian klinikalla, säädetään stimulaation taso oireiden mukaan sopivaksi. Entinen hoitomenetelmä talamotomia on käytössä vain poikkeustapauksissa (esimerkiksi jos potilaan lähes ainoa oire on sietämätön vapina). Parkinsonin taudin kaikki leikkaushoidot kohdistuvat aivojen keskialueisiin. Hoitoja tehdään Suomessa kaikkien yliopistosairaaloiden neurokirurgian klinikoilla.
 
Parkinsonin taudin syytä ei toistaiseksi tiedetä, joten sairastumisen ehkäiseminen on melko mahdotonta. D-vitamiinin puutoksella on kuitenkin todettu olevan yhteys Parkinsonin taudin sekä monen muun taudin riskiin. Tutkimuksissa havaittiin, että terveisiin henkilöihin verrattuna D-vitamiinin puutos oli huomattavasti yleisempää Parkinson-potilailla.
Myös kahvin tai kahvin sisältämän kofeiinin saannilla on huomattu olevan Parkinsonin taudin kehittymistä hillitseviä tai lykkääviä vaikutuksia.


 



Teksti: Sara Salo




Lisää tietoa parkinsonin taudista löydät näiltä sivuilta:
 
Parkinson-liitto ry
Parkinson info
Terveyskirjasto
Käypä hoito
Kahvi ja terveys





 

Muuta lukemista Elämäsi Adaton blogilta:
5 asiaa Fragile-X oireyhtymästä
5 asiaa Downin oireyhtymästä
5 asiaa ALS-taudista
Minun elämäni ALS-omaishoitajana
5 Asiaa Sallan taudista

Lue koko artikkeli »